Keskustelu kulttuurista ja sen merkityksestä ryöpsähti kevään eduskuntavaalien aikaan. Me kulttuuritoimijat emme jääneet hiljaisiksi, sillä tilanne oli otollinen. Harvoin on kulttuuritoimijat saaneet näin paljon palstatilaa ja huomiota.Tätä keskustelua on tärkeää käydä. Meille kulttuuria, tapahtumia ja sisältöjä tuottaville tekijöille kulttuurin arvo on itsestään selvää.
Näiden työvuosien varrella olen kuitenkin joutunut usein puolustelemaan kulttuurin merkitystä, etenkin kun on keskusteltu taloudesta. Selvennän tällaisissa tilanteissa mielelläni, mitä kunnan kulttuuritoiminnalla tarkoitetaan: se on toimintaa, jolla kunta edistää kulttuurin ja taiteen tekemistä, harrastamista, saatavuutta ja käyttöä sekä taide- ja kulttuurikasvatusta ja kulttuuriperintöä.
Kulttuuritoiminnassa voit olla mukana joko tekijänä tai harrastajana mutta vähintään kulttuurin ja taiteen kokijana, siis kuluttajana. Eikä voi unohtaa, että kulttuuria ovat myös museot, kirjallisuus ja liikunta.Kulttuurilaki uudistui 2019.
Ainakin omasta mielestäni lain kuntien kulttuuritoiminnasta tulisi kiinnostaa kaikkia. Laki nimittäin velvoittaa kuntia tarjoamaan palveluita, jotka vaikuttavat asukkaiden hyvinvointiin ja viihtyvyyteen.Kulttuuri luo edellytyksiä paikallisen ja alueellisen elinvoiman kehittymiselle ja sitä tukevalle luovalle toiminnalle.
Kulttuuria ovat myös museot, kirjallisuus ja liikunta.
Euroja laskettaessa kannattaa muistaa, että kulttuuriala työllistää Suomessa suoraan 77 000 ja välillisesti 46 000 työntekijää. Työntekijöiden yhteenlaskettu palkkasumma on noin 5,1 miljardia euroa vuodessa. Ei mikään pikkuraha!
Tarina kertoo, että Winston Churchilliä oli toisessa maailmansodassa pyydetty siirtämään kulttuurimäärärahoja sotateollisuuden käyttöön, turhaan! Churchill vastasi: ”Minkä takia me sitten sodimme ellemme kulttuurimme takia.”
Ilman suomalaisen kulttuurin suurta tulemista emme tänään asuisi itsenäisessä Suomessa. Valtio ei ole vain kansalaisia ja aluetta vaan myös kansallista moninaista kulttuuria ja kulttuuriperintöä.Tämän ovat viime aikoina näyttäneet ja selvästi tuoneet esille myös ukrainalaiset maataan puolustaessaan.
Kulttuuriperintö on myös alueellista ja paikallista perintöä. Meillä on rikkautena esimerkiksi murteet, tavat, perimätieto, käsityötaidot ja esittävät taiteet.
Kokoamme Pieksämäellä Poleeniin saman katon alle kulttuurin ja kulttuuriperinnön aarrearkun. Yhteistyössä monen toimijan kanssa tuomme kuntalaisten arkeen ja juhlaan kulttuuria, siis hyvinvointia, viihtyvyyttä ja yhdessäoloa.
Yhteistyön voimin pystymme tarjoamaan valtakunnallisten artistien vierailuja, teatteria, taidenäyttelyitä ja luentoja sekä paikallisesti toteutettuna muun muassa yhteislaulua ja konsertteja. Talo on täynnä ohjelmaa ja tapahtumia läpi vuoden. Parhaillaan teemme ohjelmistoa syksyyn ja osin jo seuraavaan kevääseen.
Jatkossakin jokainen löytää itselleen mielenkiintoisia tapahtumia monipuolisesta tarjonnastamme. Meitä kaikkia tarvitaan pitämään Pieksämäen ja koko Savon kulttuurielämä vilkkaana. Kuulemme mielellämme asukkaiden toiveita – olet sitten kulttuurin tuottaja tai kuluttaja.Keskustellaan kulttuurista ahkerasti jatkossakin ja muistetaan samalla kysyä, mitä meillä olisi ilman kulttuuria!
Kirjoittaja on Pieksämäen kaupungin kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja.