Sinun Savo -kaupunkilehti on taas luettavissa pienen kesätauon jälkeen. Heinäkuussa olikin aikaa hieman huilia ja käydä ns. etelän lomalla helteisen Hellaksen huomassa Egeanmerellä.
Rodoksella olikin tulikuumat oltavat. Metsäpalot riehuivat ja päivälämpötilat huitelivat 40 asteessa. Ilmastonmuutos tuntui siis konkreettisesti iholla ja dramaattisesti koko saarella.
Pientä helpotusta paahteiseen auringonpaisteeseen toi kova tuuli. Mutta toisaalta se juuri levitti liekkimerta ja vaikeutti metsäpalojen sammuttamista.
Metsäpalojen laajuudesta Rodoksen saarella saa käsityksen, jos paloalueen siirtää kartalla Keski-Savoon.
Rodoksella paloi yli 50 000 hehtaaria eli yli 500 neliökilometriä metsää. Saman kokoinen on koko Varkaus sieltä Kangaslammin ääripäästä Huruslahden taakse ja Leppävirran Timolan rajalle.
Meillä Rodoksen kaupungissa olleilla ei ollut viikolla hädän päivää. Savutkin suuntautuivat aivan toisaalle.
Sen sijaan saaren keski- ja eteläosissa tilanne oli paha. Asukkaita ja matkailijoita jouduttiin evakuoimaan yli 30 000. Osa majoitettiin myös Rodoksen kaupunkiin meidänkin hotellin naapurustoon.
Mutta metsäpalojen jälki tuhoalueella oli karmea. Joiltakin paloi koti, toiselta meni hotelli ja sen myötä elinkeino. Palaneita eläimiä, tuhoutunutta maastoa ja metsää.
Kun näki kotimaan ja Kreikan uutisissa videoita pahoilta palopaikoilta, niin Rodoksen kaupungin sähkö- ja vesikatkot tuntuivat pieniltä murheilta.
Hikisin tilanne oli jumittuminen yksin tukalan kuumaan hissiin varttitunniksi. Mutta siitäkään ei jäänyt traumoja, kun ajatteli niitä, joilta metsäpalo saattoi polttaa koko omaisuuden.
Eipä ihme, että kreikkalaiset kritisoivat oman maan hallintoa, sillä varautumista metsäpaloihin pidettiin puutteellisena.
Miksi on hankittava F16-hävittäjä, kun ei ole sota ja samalla rahalla olisi saanut monta sammutuskonetta tai -kopteria, kysyi joku aiheellisesti.
Suomessa on vältytty laajoilta metsäpaloilta. Vaikka aika ajoin meilläkin maastoa syttyy, niin sammutustyö on helpompaa. Apuna on laaja metsäautoverkosto ja vedenottopaikat.
Mutta riesana ovat joka kesäiset myrskyt, jotka kaatavat metsää jopa miljoonia kuutioita kerralla.
Suomessakin on pitkiä hellejaksoja ja tai tulipalopakkasia tai runsaita sateita ja kaupunkitulvia kuten tänä kesänä.
Myrskyjen ja muiden ääri-ilmiöiden lisääntyminen on myös seurausta ilmaston muuttumisesta. Jäätiköt sulaa, flora ja ja fauna muuttuvat.
Näköjään aina pitää sattua katastrofeja, että ihminen havahtuu ilmastonmuutoksen seurauksiin.
Yritetään pitää asia mielessä myös normaaliaikoina ja hyvän sään aikaan.